Nurmijärven pääkirjaston Männistö-salissa kuullaan barokkimusiikkia ja tutustutaan sen taustoihin viitenä kevätkauden tiistai-iltana. Sävelten salat -luentosarjassa barokkimusiikin keskeisiin kysymyksiin johdattelee Nurmijärven musiikkiopiston lehtori, sellisti ja gambataiteilija Heidi Peltoniemi, joka on tehnyt mittavan muusikonuran vanhan musiikin parissa. Musiikkia kuullaankin luennoilla paitsi äänitteiltä myös live-esityksinä.
– Yritän tarjota kuulijoille uusia tapoja kuunnella musiikkia – aktiivisesti, barokin affekteja, musiikin tunteita ja rakenteita analysoiden, Peltoniemi kertoo. Mitä musiikki meille viestii? Miksi esimerkiksi Bach käyttää kuoleman hetken kuvaukseen juuri viola da gambaa? Sen sointi vie kuulijan pehmeään, toisenlaiseen todellisuuteen, irti kirkkaasti näkyvästä maailmasta – viulujen kirkkaudesta gamban taivaalliseen syvällisyyteen.
Peltoniemen vastaavat luentosarjat Helsingin keskustakirjasto Oodissa ja Tampereen kaupunginkirjastossa ovat olleet suosittuja. Suosiota selittänee Peltoniemen eläväisen esitystyylin lisäksi barokkimusiikin voimakkaasti kasvanut rooli musiikkielämässämme. Barokkiajan musiikki on tullut tutummaksi, mutta sen synnyttäneestä maailmasta tiedämme usein vain vähän. Luennoista nauttiminen ei edellytä aiempaa musiikin tuntemusta.
– Musiikin harrastaminen ei ole vain lasten etuoikeus, eikä harrastaakseen tarvitse edes itse musisoida, Peltoniemi sanoo. Musiikki on kommunikaatiota – vastaanottaja on myös tulkitsija. Mitä enemmän kuuntelee, perehtyy ja uskaltautuu heittäytymään musiikin tunteeseen, sitä helpommaksi käy hahmottaa uusia vivahteita ja merkityksiä.
Peltoniemi korostaa, ettei ole olemassa vain yhtä oikeaa tapaa ymmärtää musiikkia. – Kaikki kommunikaatio on sidoksissa kuulijan omaan kokemusmaailmaan. Musiikki on inhimillisyyden ja tunteiden kieli.
Luennoilla pohditaan muun muassa sitä, miten kulttuuri, uskonto ja valta yhteen kietoutuessaan loivat barokin ajan italialaisen sävelkielen, miten 1800-luvun muusikoiden esitystapa vaikuttaa nykyajan tulkintoihin barokin ja klassismin musiikista, tai millaiset juuret suomalaisella musiikilla on barokin ajan Ruotsissa. Pääsiäisen tienoilla tutustutaan useisiin Matteus-passioihin ja seurataan niiden historiaa. Kevään viimeisessä luennossa tutustutaan aikanaan muodikkaisiin barokkioopperoihin, jotka nykyoopperataloissa loistavat lähinnä poissaolollaan.
– Toivon, että luennot herättävät ajatuksia ja synnyttävät keskustelua. Elämme ajassa, joka tarvitsee kuuntelua ja toistemme ymmärtämistä, Peltoniemi sanoo. Sitä voi harjoitella myös musiikin parissa.
Luentosarjan järjestävät yhteistyössä Nurmijärven musiikkiopisto, Nurmijärven seurakunta ja Nurmijärven kunnan kulttuuripalvelut.
Finnish 
English