Opetussuunnitelma
Nurmijärven musiikkiopiston toiminta-alue on Nurmijärven kunta lähitaajamineen (Lahnus, Syväoja, Vihtijärvi).
TAVOITTEET
Nurmijärven musiikkiopiston tehtävänä on huolehtia varhaisiän musiikkikasvatuksesta ja antaa taiteen perusopetuksen yleisen sekä laajan oppimäärän mukaista musiikin perusopetusta ja niille rakentuvaa musiikkiopistotason opetusta. Opetuksen tavoitteena on hyvän musiikkisuhteen avulla edistää oppilaan henkistä kasvua sekä persoonallisuuden, luovuuden ja sosiaalisten taitojen kehittymistä.
Opetusta ohjaa Nurmijärven musiikkiopiston hallituksen vahvistama opetussuunnitelma, joka on laadittu opetushallituksen antaman taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti (41/011/2002)
Oppilaitos tekee yhteistyötä paikkakunnan muiden taideoppilaitosten, koulujen, seurakunnan, kunnan ja muiden tahojen kanssa sekä pyrkii säilyttämään ja kehittämään kansallista ja paikallista musiikkikulttuuria sekä edistämään kansainvälistä yhteistyötä musiikin alalla.
Musiikkiopistossa työskentely perustuu yhdessä valituille arvoille, jotka ovat
Oppimiskäsitys
Opetuksessa otetaan huomioon, että oppiminen on seurausta oppilaan omasta toiminnasta. Opettajalla on keskeinen merkitys sekä oppilaan opiskelutaitojen että opiskeluympäristön kehittämisessä sellaiseksi, että se mahdollistaa erilaisten oppilaiden edistymisen. Motivaatio ja onnistumisen kokemukset auttavat oppimisprosessissa.
Työtavat
Musiikkiopiston opetus voi sisältää yksityisopetusta, ryhmäopetusta tai projekteja. Opintojen edistymistä arvioivat vuosittain opettajat, oppilas itse ja vanhemmat. Pääaineen opettaja laatii yhteistyössä oppilaan kanssa henkilökohtaisen vuosisuunnitelman lukuvuoden alussa ja sen päättyessä opettaja, oppilas ja vanhemmat arvioivat suunnitelman toteutumista. Opiskelussa pyritään siihen, että aktiviteetit jaksottuvat mielekkäästi ja tasaisesti koko lukuvuoden ajalle.
OPETUS
Nurmijärven musiikkiopisto tarjoaa musiikin laajan oppimäärän mukaista perusopetusta lapsille ja nuorille. Laaja oppimäärä muodostuu musiikin perustason ja sille rakentuvan musiikkiopistotason opinnoista sekä niitä edeltävästä varhaisiän musiikkikasvatuksesta. Perus- ja musiikkiopistotason opetus on tarkoitettu pääasiallisesti kouluikäisille lapsille ja nuorille. Musiikkiopistossa voidaan antaa opetusta laajan oppimäärän mukaisesti myös aikuisille, joilla on aiempia musiikkiopintoja.
Avoin osasto tarjoaa opetusta kaikenikäisille omakustannushintaan.
PERUSTASO
Perustasolla solistisen pääaineen oppitunnin pituus on 45 minuuttia viikossa. Koevuosien aikana oppitunnin pituus voi olla 30 minuuttia viikossa. Opettaja voi käyttää oppilaan soittotunneista kohtuullisen määrän myös yhteismusisointiin, esiintymisiin, ryhmätunteihin tai muuhun vastaavaan.
Perustasolla opetuksen tavoitteena on perehdyttää oppilas instrumenttiopinnoissaan pääinstrumentin perustekniikkaan ja ohjelmistoon sekä yhteismusisoinnin perusteisiin. Esiintymistaitoa opiskellaan säännöllisten esiintymisten kautta. Musiikin perusteiden tavoitteena on opettaa oppilas lukemaan, kirjoittamaan ja kuuntelemaan musiikkia sekä tuntemaan musiikin historiaa ja eri tyylisuuntauksia.
Opetus jakautuu kolmeen tasoon, joille kullekin myönnetään opiskeluoikeus erikseen. Laulajilla opetus jakaantuu kahteen tasoon.
Nurmijärven musiikkiopiston pedagoginen erityisalue on kaverimusiikkiopetus ja -toiminta. Kaverimusiikki muodostuu yksittäis- ja ryhmätunneista, harjoitusleireistä, yhteisistä musiikin perusteiden ryhmistä sekä yhteistyöstä muiden taiteiden perusopetuksen yksiköiden kanssa.
Musiikin perustason päättötodistus
Suoritettuaan musiikin perustason opinnot oppilas saa musiikkiopistotason päättötodistuksen.
OPISTOTASO
Solistisen pääaineen oppitunnin pituus on 60 minuuttia viikossa. Oppitunnin pituus voi olla
yhden lukuvuoden ajan 75 minuuttia opettajan harkinnan mukaan.
Musiikkiopistotason tavoitteena on, että oppilaan perustasolla saavuttamat taidot kehittyvät, monipuolistuvat ja syvenevät edelleen niin, että oppilas saa valmiudet musiikkiharrastuksen itsenäiseen jatkamiseen tai ammattiopintoihin.
Musiikkiopistotasolle siirrytään perustason päättötodistuksen suorittamisen jälkeen.
Musiikkiopistotaso sisältää opinnot, jotka tähtäävät solistisen pääaineen I-kurssin suoritukseen, sekä vastaavien musiikin perusteiden (teoria I, säveltapailu I, harmoniaoppi ja musiikkitieto I) opintojen suorittamiseen.
Yhteismusisointi
Yhteismusisoinnin merkitys oppilaan muusikkouden kehittämisessä kasvaa musiikkiopistotasolla. Yhteismusisointi sisältyy erimuotoisena opiskeluun jatkuvasti. Sitä voidaan toteuttaa esim. työpajoissa, periodeina tai projekteina. Orkesterisoitinten soittajat osallistuvat ensisijaisesti orkesteritoimintaan.
Musiikkiopistotason päättötodistus
Suoritettuaan musiikkiopistotason opinnot oppilas saa musiikkiopistotason päättötodistuksen.
AIKUISTEN OPETUS
Aikuisten opetuksen tavoitteet ja sisällöt ovat samat kuin perus- ja musiikkiopistotasoilla. Aikuisten opetus on tarkoitettu yli 18 –vuotiaille tai perustason päättötodistuksen saaneille.
SIVUAINEOPINNOT
Mahdolliset sivuaineopinnot suunnitellaan tukemaan oppilaan musiikillista kehitystä ja laajentamaan hänen musiikillista näkemystään.
VALINNAISKURSSIT
Musiikkiopisto voi tarjota sekä perustasolla että musiikkiopistotasolla erilaisia valinnaiskursseja, joiden sisällöistä ja ennakkovaatimuksista ilmoitetaan erikseen.
LISÄOPETUS
Musiikkiopistotason jälkeistä lisäopetusta voidaan rehtorin päätöksellä tarjota sellaisille hyvin menestyneille oppilaille, jotka tähtäävät ammatilliseen koulutukseen, mutta eivät ikänsä vuoksi voi sinne vielä hakeutua.
VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS
Varhaisiän musiikkikasvatuksen tavoitteena on, että lapsi saa musiikillisia elämyksiä, valmiuksia ja taitoja, jotka muodostavat pohjan hyvälle musiikkisuhteelle ja myöhemmälle musiikkiharrastukselle. Lapsi kehittyy kuuntelemaan ja kokemaan musiikkia sekä ilmaisemaan itseään musiikin keinoin.
Musiikkileikkikoulu
Työtapoja ovat laulaminen, loruileminen, musiikkiliikunta, soittaminen ja musiikin kuunteleminen. Opetus on prosessiin painottuvaa ja vastavuoroista. Se etenee lapsen omista lähtökohdista tavoitteellisesti tasolta toiselle. Taiteiden välinen integrointi liittyy varhaisiän musiikkikasvatukseen kirjallisuuden, kuvataiteiden, tanssin ja draaman työtapoja musiikkiin yhdistämällä.
Musiikkivalmennus ja soitinvalmennus
Musiikkivalmennuksen tavoitteena on syventää musiikkileikkikoulussa saatuja taitoja ja
valmiuksia sekä luoda pohja mahdollisiin tuleviin soitinopintoihin. Soitinvalmennus on tarkoitettu niille lapsille, jotka eivät ole vielä perusasteen oppilaita. Valmennusopetus on ryhmäopetusta ja on kestoltaan korkeintaan kaksi lukuvuotta..
Valmennuksen muotoja ovat esim. soitinvalmennus, TIVOLI -opetus ja puhallinorkesterikoulu. Opetuksen tarjonta voi vaihdella vuosittain.
Valmennuksen tavoitteet ovat soittimiin tutustuminen ja valmiuksien antaminen perustason opintojen aloittamiselle. Oppilaat tottuvat samalla tavoitteelliseen opiskeluun.
ERITYISOPETUS
Mikäli oppilas ei vammaisuuden, sairauden tai muun näihin verrattavissa olevan syyn vuoksi kykene opiskelemaan oppilaitoksen opetussuunnitelman mukaisesti, opetussuunnitelman tavoitteita voidaan yksilöllistää vastaamaan oppilaan edellytyksiä. Tällöin oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opintosuunnitelma, jossa määritellään opiskelun tavoitteet, opiskeluaika, opetuksen toteuttamistapa, tarvittavat tukitoimet, mahdolliset suoritukset ja arviointimenettely.
MUU ANNETTAVA OPETUS
Musiikkiopisto toimii tarvittaessa yhteistyössä peruskoulujen ja lukioiden kanssa järjestämällä soitonopetusta joko yksilö- tai ryhmäopetuksena.
Tavoitteena on antaa oppilaalle perusvalmiuksia soittimensa hallintaan, jotta hän voi osallistua koulunsa musiikkitoimintaan. Yhteistyöhön voi sisältyä myös musiikin perusteiden ja yhteismusisoinnin opetusta.
AVOIN OSASTO
Avoimen osaston tarkoituksena on laajentaa musiikinopetuksen saatavuutta, edistää ja ylläpitää musiikinharrastusta sekä järjestää kaikille avointa kurssi- ja luentotoimintaa sekä täydennyskoulutusta. Avoimella osastolla opiskelu on omakustanteista. Avoimelle osastolle voi hakea iästä tai asuinpaikasta riippumatta.
OPPILASARVIOINTI
Arvioinnin tehtävänä on ohjata oppilasta tavoitteiden asettamisessa ja niiden saavuttamisessa. Arviointi tukee oppilaan hyvän itsetunnon kehittymistä.
Oppilaan opintojen edistymistä solistisissa opinnoissa arvioidaan ja kirjataan vuosittain.
Arviointi on monipuolista ja jatkuvaa. Siihen sisältyy erilaisia palautteen antamisen tapoja ja ohjausta itsearviointiin.
Solististen opintojen kurssisuoritusten arviointi
Kurssisuoritukset arvioidaan sanallisen arvion lisäksi arvosana-asteikolla.
Arvosana-asteikko: erinomainen 5, kiitettävä 4, hyvä 3, tyydyttävä 2, hyväksytty 1
Musiikkiopistossa suoritettavat kurssit noudattavat Suomen Musiikkioppilaitosten liiton kurssivaatimuksia.
ARVOSANAN KOROTTAMINEN
Opiskelija voi korottaa solistisen päättösuorituksen arvosanaa mikäli hänellä on opiskeluoikeutta jäljellä. Uusintasuoritus tulee tehdä seuraavan lukukauden aikana. Uudessa kurssisuorituksessa tulee vaihtaa puolet soitettavan ohjelman teoksista.
OPINTOJEN ETENEMISEN EDELLYTYKSET
Mikäli oppilas ei edisty opinnoissaan opetussuunnitelman vaatimusten mukaisesti, voi opettaja järjestää oppilaalle laajennetun vuositutkinnon, jossa arvioidaan opintojen jatkamisen edellytykset. Tutkinnon arvioivat opettajan lisäksi kaksi aineenopettajaa. Rehtori päättää oppilaan opintojen jatkamisesta opettajan ja lautakunnan lausunnon perusteella.
OPPILAAN ITSEARVIOINTI
Pääaineen opettaja laatii yhteistyössä oppilaan kanssa henkilökohtaisen vuosisuunnitelman lukuvuoden alussa. Kevätlukukauden aikana opettaja, oppilas ja vanhemmat arvioivat vuosisuunnitelman toteutumista.
MUUALLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN HYVÄKSILUKEMINEN
Nurmijärven musiikkiopistossa voidaan hyväksyä muualla tehdyt kurssisuoritukset, jotka on tehty Suomen Musiikkioppilaitosten liiton kurssivaatimusten mukaan.
Päättötodistukseen tarvittavista suorituksista hyväksilukemisen edellytyksenä ovat merkinnät seuraavista asioista: suorituksen arvosana asteikolla 1-5, paikka, aika, lautakunnan jäsenet ja opettaja.
Nurmijärven musiikkiopistossa lukioaikana suoritetut tutkinnot luetaan hyväksi soveltavina kursseina nurmijärveläisissä lukioissa. Lukioissa suoritetut pakolliset musiikin kurssit voidaan lukea hyväksi Nurmijärven musiikkiopiston musiikin perusteiden tasosuorituksina.
TODISTUKSET
Musiikkiopistossa kirjoitetaan perustason päättötodistus ja musiikkiopistotason päättötodistus, joka on samalla todistus koko musiikin perusopetuksen laajan oppimäärän suorittamisesta.
OPPILAAKSI OTTAMINEN
Oppilaat otetaan valintakokeen perusteella.
Soitinopintoihin hakevilla yläikärajaksi suositetaan 12 vuotta, mikäli hakijalla ei ole aiempia solistisia opintoja. Yksinlauluopintoihin voi hakeutua 16-30-vuotiaana. Suositeltava aloitusikä vaihtelee soittimittain.
Aikuisten opetukseen hakijoilta sekä yli 12-vuotiailta edellytetään aiempia solistisia opintoja.
Opiskelija voidaan hyväksyä kollegion valinnan perusteella Nurmijärven musiikkiopiston oppilaaksi suoralla siirrolla toisesta Suomen Musiikkioppilaitosten liiton jäsenoppilaitoksesta.
VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS
Oppilaat otetaan ryhmiin ilmoittautumisjärjestyksessä.
PERUSKOULUJEN JA LUKIOIDEN SOITONOPETUS
Oppilaat valitaan ilmoittautumisten perusteella vapautuville oppilaspaikoille. Opetusta järjestetään resurssien mukaan.
AVOIN OSASTO
Oppilaat valitaan ilmoittautumisten perusteella vapautuville oppilaspaikoille.
Yhteismusisointiin osallistuminen edellyttää joissakin tapauksissa koesoittoa tai –laulua.
Hakumenettelystä ilmoitetaan vuosittain.
YHTEISTYÖ HUOLTAJIEN KANSSA
Musiikkiopiston opettajat ja henkilökunta toimivat vuorovaikutuksessa oppilaan ja hänen vanhempiensa kanssa. Vuorovaikutus rakentuu hyvän musiikkisuhteen edistämiselle. Sopivin yhteistyön tapa muodostuu yksilöllisesti opettajan ja kodin välille.
Vanhempainyhdistys toimii musiikkiopiston ja kodin välisenä yhdyssiteenä.
YHTEISTYÖ MUIDEN TAHOJEN KANSSA
Nurmijärven musiikkiopisto toimii yhteistyössä eri tahojen kanssa sekä paikallisella, kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Yhteistyötahoja voivat olla mm. eri musiikkioppilaitokset, muut taiteen perusopetusta antavat oppilaitokset, koulut, eri kulttuurilaitokset, seurakunnat sekä yksittäiset taiteilijat.
OMAN ALUEEN KULTTUURIPALVELUJEN TUOTTAMINEN
Nurmijärven musiikkiopistolla on keskeinen rooli toiminta-alueensa musiikkikulttuurin
vaikuttajana ja kehittäjänä. Musiikkiopisto järjestää konsertteja, muita musiikkitilaisuuksia ja leirejä joko yksin tai yhteistyötahojen kanssa. Musiikkiopisto pyrkii mahdollisimman monipuolisesti vastaamaan nopeasti kasvavan kunnan väestön tarpeisiin ja vakiinnuttamaan musiikin näkyvään asemaan kuntalaisten elämässä.
OPPILAITOKSEN ITSEARVIOINTI
Oppilaitoksen keskeinen kehittämisen väline on sisäinen arviointi. Oppilaitoksen toimintatapoja, tavoitteita ja visiota tulee arvioida vuosittain. Arvokeskusteluissa otetaan mahdollisimman hyvin huomioon opetushenkilöstön, muun henkilökunnan, oppilaiden, heidän vanhempiensa sekä eri sidosryhmien näkemykset. Toiminnan kehittämisessä huomioidaan yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset, musiikkikasvatuksen kehittymisen edellyttämät haasteet sekä lainsäädännön muutokset.
Musiikkiopiston opettajain kokous keskustelee vuosittain opetuksen tavoitteista ja painopistealueista, seuraa tavoitteiden toteutumista ja voi tehdä ehdotuksia opetussuunnitelman kehittämiseksi.
KUOROTOIMINNAN OPETUSSUUNNITELMA
Nurmijärven musiikkiopistossa toimii kolme lapsi- ja nuorisokuoroa: Visertäjät, Satakielet sekä Tyttökuoro Laulujoutsenet. Kuoroissa laulaa yhteensä yli 100 kuorolaista, Visertäjät -kuorossa iältään 5-9-vuotiaita, Satakielet -kuorossa 9-13-vuotiaita sekä Nurmijärven musiikkiopiston Tyttökuoro Laulujoutsenissa 12–18 -vuotiaita laulajia.
Nurmijärven musiikkiopiston kuorojen toiminta-alue on Nurmijärven kunta lähitaajamineen. Kuorot muodostavat yhdessä lapsi- ja nuorisokuorojen perheinä kuorokoulun, jonka tehtävänä on osaltaan huolehtia varhaisiän musiikkikasvatuksesta, antaa taiteen perusopetuksen yleisen sekä laajan oppimäärän mukaista musiikin ja kuorolaulun perusopetusta sekä niille rakentuvaa musiikkiopistotason opetusta. Toiminnan tavoitteena on hyvän musiikkisuhteen avulla edistää oppilaan henkistä kasvua sekä persoonallisuuden, luovuuden ja sosiaalisten taitojen kehittymistä. Kuorotoiminta perustuu näin Nurmijärven musiikkiopiston toiminta-ajatukseen sekä tavoitteisiin ylläpitää lasten aitoa kiinnostusta musiikkiin. Kuorojen toiminta on myös osa Nurmijärven musiikkiopiston kaverimusiikkia, jossa korostetaan yhdessä tekemisen merkitystä sekä sitoutumista säännöllisiin harjoituksiin ylläpitäen hyvää kuorohenkeä, josta kuorolainen saa elämäänsä iloa jamusiikillisia elämyksiä.
Oppimsympäristönä toimivat kuorojen säännölliset harjoitukset sekä monipuoliset esiintymiset. Kuorotoiminnassa pyritään kiinnittämään erityistä huomiota mm. hyvin suunniteltuihin harjoituksiin sekä olosuhteisiin. Kuorolaiset esiintyvät musiikkiopiston, seurakunnan, kunnan ja muiden tahojen tilaisuuksissa saaden luontevaa esiintymiskokemusta ja -varmuutta oppien samalla esiintymistaitoja erilaisissa tilanteissa. Kuorojen oppimisympäristö voi laajeta myös kuntarajojen ulkopuolelle sekä kansainväliseen yhteistyöhön. Kuorot osallistuvat festivaaleihin, kilpailuihin ja katselmuksiin sekä järjestävät esiintymismatkoja ulkomaille. Ne voivat kutsua koti- ja ulkomaisia kuoroja vierailulle Nurmijärvelle. Nurmijärven musiikkiopisto voi kulloisenkin taloudellisen tilanteen mukaan osallistua myös kv -toiminnan rahoitukseen.Nurmijärven musiikkiopiston kuorotoiminta jakautuu kolmeen tasoon: alkeistasoon, 2- ja 3-tasoon. Kunkin tason työskentelyn runkona toimii erillinen kuorolaulun tasomäärittely, jolta pohjalta laulajat voivat suorittaa myös kuorolaulajan tasosuorituksia edetessään taidoissaan.
Kuoronjohtaja huomioi lasten voimavarat ja kannustaa laulamisen riemuun ammattitaidollaan ja omalla persoonallaan huumoria unohtamatta. Kuoronjohtaja vastaa kuoron ilmaisutaidon, tonaliteetin sekä laulun puhtauden kehittymisestä oikeaan suuntaan. Kuorossa harjoitellaan keskittymistä sekä pitkäjänteisyyttä mm. erilaisten projekti-esiintymisten kautta. Jokainen kuorolainen on myös yksilö ja häntä tulee rohkaista henkilökohtaiseen osaamiseen.
Kuorossa harjoitellaan myös säestyksetöntä laulamista, sen puhtautta kuunnellen ja varttuneempien kuorolaisten kanssa kokeillaan helppoja kaksiäänisiä lauluja sekä kaanoneita. Lauluohjelmiston on oltava monipuolista ja lapsia innostavaa. Laulujen tulee olla myös sopivia äänialaltaan sekä helppoja oppia (vrt. kuorolaisten lukutaito). Esitettävät laulut opetellaan pääsääntöisesti ulkoa. Pitkäjänteiseksi rakentuvan toiminnan säilyttämiseksi ja motivoimiseksi nuorten kanssa käydään säännöllisesti palautekeskusteluja, joissa toimintaa suunnitellaan ja arvioidaan kuorolaisten kanssa.
Kuorolaiset voivat valita keskuudestaan 17 vuotta täyttäneen jäsenen kuoron tuki ry:n hallitukseen. Kuoron kansallista ja kansainvälistä toimintaa motivoidaan kokemusten kautta täydentäen kuorolaisten yleistä oppimisympäristöä. Näin he voivat peilata omia taitojaan muiden osaamiseen ja löytää uusia ulottuvuuksia elämäänsä ja jopa oman kuoron kehittämiseen.
ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN
Kuorojen esiintymiset arvioidaan jälkeenpäin kuorolaisten kanssa, ”Miten meni” –keskustelut sekä parannettavien taitojen erittely on tärkeää. Kuoronjohtaja kuulostelee kuorolaisten toiveita, ehdotuksia, palautteita, ja etsii sopivia ratkaisuja yhdessä kuorolaisten kanssa.
Harjoituksiin voidaan pyytää mukaan ulkopuolisia kouluttajia. Lisäksi pidetään mahdollisesti yksi viikonloppuleiri/harjoituspäivä lukuvuoden aikana. Kuoronjohtaja ja tarvittaessa musiikkiopiston rehtori arvioivat kuorojen toimintaa sekä päivittävät sitä.
Kuoroyhdistyksen hallitus ja musiikkiopisto tukevat kuoronjohtajan kouluttautumista. Lapsi- ja nuorisokuorojen toimintaa suunnitellaan ja kehitetään myös aktiivisesti kuoronjohtajien yhteisissä palavereissa, Nurmijärven musiikkiopiston kuoron tuki ry:n kokouksissa sekä vanhempainryhmän toimesta.
YHTEISTYÖ
Kuoron tuki ryjärjestää yhdessä kuorojen konsertteja, nauhoituksia, radio- ja tv- esiintymisiä, arpajaisia, myyjäisiä, lastentapahtumia ja retkiä.Kuorotyön kehittäminen sekä tukeminen määrätietoisella, kauaskantoisella sekä laadukkaalla yhteistyötä kuoronjohtajien ja musiikkiopiston välillä on tärkeää. Kuorot tekevät myös yhteisiä projekteja eri taiteenperusopetustahojen kanssa.
Kuorolaisten vanhempien sekä vanhempainryhmän kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Kuoroyhdistyksen hallitus ja erityisesti sen puheenjohtaja pitää säännöllisesti yhteyttä kuntaan, seurakuntaan, musiikkiopistoon, Sulasoliin sekä muihin yhteistyötahoihin. Kuoron tuki ry. sekä kuorojen johtajat voivat myös olla Sulasolin jäseniä.
Nurmijärven musiikkiopisto
Kuntotie 7, 01800 Klaukkala
kanslia@numo.fi
p. 09 250 9812
Rehtori: Urpo Rauhala
p. 050 550 4426
Nurmijärven kirkonkylä, kanslia & opetuspiste
Osoite:
Keskustie 6 (Osuuspankin talo, sisäänkäynti bussiaseman puolelta)
01900 Nurmijärvi
Kanslia avoinna ma – ke klo 10-14 ja to klo 10-16
Puhelin:
09 2509 812
Rajakaari
Rajamäen opetuspiste, Rajakaari
Muskareita ja viulusoiton opetusta
Kuntolanpolku 2
Monikko - Nurmijärven monitoimitalo
Kuntotie 3
Tello-sali
Klaukkalan kirjaston alakerta. Orkesteri- ja kuoroharjoitukset sekä soittajaiset.