Nurmijärven kunnan Nuuka-toimenpideohjelman kohdassa 35 ehdotetaan taiteen perusopetuksen oppilaitosten Monikon vuokriin tarkoitetun vuokra-avustusten lakkauttamista. Ehdotus on johdonmukaisen ja rationaalisen päätöksenteon näkökulmasta hämmästyttävä. Lukuisat dokumentit osoittavat nimittäin varsin yksiselitteisesti, että kunnan vuokra-avustus suunniteltiin alun pitäen pysyväksi järjestelyksi, koska tiedettiin Monikon hintatason ylittävän taideopistojen resurssit.

Jo esisopimuksessa (2014) todetaan, että ”mikäli kunta päättää olla avustamatta vuokralaista, esisopimus ei sido vuokralaista”. Heti kun Monikon todellinen hinta selvisi, kuntapäättäjät olivat tietoisia vuokratason ja opistojen maksukyvyn ristiriidasta: päätöksenteon taustaksi tehdyssä selvityksessä (2016) todettiin selvästi, että ”ilman kunnan lisäavustusta opistot eivät pysty maksamaan monitoimitalosta tulevia lisävuokria”. Ehdotus vuokra-avustuksen lakkauttamisesta on siis yksinkertaisesti vastoin sitä, mitä Monikon rakentamispäätöksen yhteydessä ja sen jälkeen on asiasta selvitetty, päätetty ja sovittu.

Musiikkiopiston talous nojaa kolmeen kivijalkaan: valtion tukeen, kunnan tukeen ja oppilasmaksuihin. Valtion tuki määrittyy ennustettavasti suhteessa opetustuntimäärään, eikä sen lakkaamista tarvitse pelätä. Kunnan toiminta-avustusta sen sijaan harkitaan vuosittain kulloistenkin taloudellisten ja poliittisten suhdanteiden mukaan. Monikon vuokra-avustus myönnettiin viideksi vuodeksi, vaikka hankkeen tarkoitus oli mahdollistaa opiston pitkäjänteinen positiivinen kehitys ja vuokrasopimuskin tehtiin 20 vuodeksi. Miljoonien eurojen investointi perusteltiin siis idealla, jolle ei varmistettu pitkäaikaista elinkaarta. Kolmatta kivijalkaa, eli oppilasmaksuja, voimme varovaisesti säätää opiston oman taloustilanteen mukaan huomioiden koulutuksen saavutettavuus, tasa-arvo ja hyvinvointivaikutukset. Maksujen tasoa on kuitenkin jo hivutettu ylöspäin opiston monipuolisen toiminnan ja kehittymisen mahdollistamiseksi. Korotusvara on juuri nyt hyvin pieni.

Ehdotuksen vaikutusarviossa viitataan musiikkiopiston taloustilanteen vaikeutumiseen ja mahdollisiin oppilasmaksujen korotuksiin. Jos vuokratuen lakkauttaminen kompensoitaisiin oppilasmaksuilla, Numosta tulisi maan kallein musiikkiopisto, ja sen tarina olisi lopussa varsin nopeasti. Valtion tuki on sidottu opetustuntimäärään eikä reagoi kunnan leikkauksiin. Säästäminen palkkakuluissa vähentäisi sekä valtionapua että oppilasmaksuja. On tärkeä ymmärtää, että taloutemme kolmannen jalan katkaiseminen kaataa koko rakennelman: markkinahinnalla musiikkiopisto ei pysty Monikon tiloja vuokraamaan.

Vaikutusarviossa ei ole huomioitu sitä, että Monikko on suunniteltu ja rakennettu erityisratkaisuin musiikkia ja tanssia varten, mikä on johtanut poikkeuksellisen korkeaan hintatasoon. Kuinka moni muun alan yritys on valmis maksamaan ylimääräistä näistä erikoistiloista ja -rakenteista? Musiikkiopisto maksaa itse yli 75 000 euroa vuodessa Monikon vuokraa, tanssiopisto vielä enemmän, ja jokainen opistoja varten rakennettu neliömetri tuottaa. Jos opistot ajetaan Monikosta pois, mutta tiloista onnistutaan vuokraamaan markkinahinnalla vain puolet, toivottu säästö muuttuu jo tosiasialliseksi tappioksi. Jos tilat jäävät tyhjilleen, tappiota tulee lähes puoli miljoonaa euroa joka vuosi.

Musiikkiopisto on valmis sopeuttamaan toimintaansa vallitsevan taloustilanteen mukaisesti, ja tähän tarvitsemme pitkäjänteistä taloussuunnittelua. Kunnan toiminta-avustuksen ja mahdollisten leikkausten suunnittelu nykyistä pidemmissä sykleissä mahdollistaisi laskujen ja nousujen järkevän tasaamisen.

Monikon vuokrakysymyksessä kunnan ja musiikkiopiston edut eivät ole vastakkain, vaan investoinnista saadaan suunniteltu hyöty vain, jos kiinteistön käyttötarkoitus pysyy alkuperäisen idean mukaisena pitkään.

Lopulta on kyse kyvystä nähdä yhteiskunnan kokonaisetu pitkällä tähtäimellä. Taiteen perusopetus on lakisääteinen osa maailmankuulua koulutusjärjestelmäämme, jolla pyritään takaamaan kansan hyvinvointi, sivistys, ihmisten välinen tasa-arvo ja kaiken menestyksen takana piilevä luova innovatiivisuus. Taideopetus ja talous eivät ole vastakkain. Nurmijärvi on ymmärtänyt esimerkillisesti taiteen perusopetuslain taustaideat, panostanut kuntalaistensa hyvinvointiin ja kyennyt erottamaan olennaisen kovankin kohinan takaa. Ajattelu ei saa nyt sumentua.

Tuomas Mali
rehtori,
Nurmijärven musiikkiopisto