Seitsemän vuotta sitten suomalaisen musiikkikoulutuskentän toimijat lähtivät rakentamaan yhteistä tulevaisuutta. Nyt Suomalaisen musiikkikoulutuksen visio 2030 -hankkeen ensimmäinen kausi on päättynyt. Hankkeessa kiteytettiin laajalla osallistamisella kolme musiikkikoulutuksen kehittämisen pääteemaa ja 25 niihin liittyvää toimenpidesuositusta. 2026 alkavan jatkohankkeen tehtävänä on syventää ensimmäisen kauden tuloksia, vahvistaa yhteistyötä ja johtamista, kehittää uusia toimintamalleja ja tukea niiden valtakunnallista käyttöönottoa. Keskeisiä tavoitteita ovat elinvoimaiset oppilaitokset, vahvempi yhteistyö, tiiviimmät työelämäyhteydet ja kansainvälisesti kilpailukykyinen musiikkikoulutus.
”Ennustaminen on vaikeaa, paitsi tulevaisuuden”, otsikoi museoviraston pääjohtaja Kimmo Levä esityksensä Helsingin Musiikkitalolla järjestetyssä visiohankkeen seminaarissa. Niin sanotut megatrendit ovat nimittäin pomminvarmasti toteutuvia kehityskulkuja: väestö ikääntyy ja kaupungistuu, geopoliittiset jännitteet ja yhteiskunnallinen levottomuus kasvavat, ilmastonmuutos, luontokato ja resurssipula pahenevat, digitalisaatio etenee.
Megatrendien vaikutus musiikkialaan on jo nähtävillä, ja se voi yllättää positiivisuudellaan. Samalla, kun elämme alati vaihtelevammassa, epävarmemmassa, monimutkaisemmassa ja monitulkintaisemmassa maailmassa, luova sektori voimistuu ja kulttuurin kulutus sekä sen merkitys ovat kasvussa.
Megatrendit ovat pakottaneet suomalaisen musiikkikoulutusalan monenlaiseen uudistumiseen. Uusi laki taiteen perusopetuksesta on eduskunnan käsittelyssä, taito- ja taideaineiden rooli lukioissa on muuttunut ja kasvanut, oppilaitosten yhteistyö lisääntynyt, opetuksen muodot muuttuneet ja toimijoiden valtakunnallinen yhteistyö tiivistynyt – vain joitakin vaikutuksia summatakseni. Muutos on pysyvä olotila, ja uudistumista kannattaa siksi tehdä ennakoivasti, ei vasta sitten kun ongelmat ovat käsillä.
Visiotyössä minua on viehättänyt rohkeus monenlaisiin kokeiluihin. Koko kenttään kohdistuvan kehityshankkeen vaikuttavuus mitataan kuitenkin sillä, tuottaako se pysyvää kehityskyvykkyyttä, yhteistyötä ja rohkeutta.
Osaamisen monipuolisuudesta huolehtiminen, avoin ja positiivinen suhtautuminen yllättäviinkin mahdollisuuksiin sekä oman alan ja osaamisen arvostaminen ovat tulevaisuudessa menestymisen keskeisiä aineksia. Uskon, että musiikkikoulutuksen arvoina vastuullisuus, inhimillisyys ja kestävyys kasvattavat merkitystään sitä enemmän, mitä pahemmaksi muun muassa tekoälyhuuma, teknologiajättien hallitsematon valta ja yhteiskunnallisen keskustelun epä-älyllisyys äityvät.