Johannespassioesitykset lykätään epidemiattomaan tulevaisuuteen
Yhteistyössä: Nurmijärven ja Tuusulan seurakunnat sekä Nurmijärven musiikkiopisto. Hyvinkään kamarikuoro, Kamarikuoro Sonores & Camerata Numo johtajanaan Urpo Rauhala
Johanna Engelbarth – sopraano, Julia Hyyrynen – altto, Heikki Kulo – tenori, Mikko Peltokorpi – basso, Eero Hartikainen – evankelista, Janne Peltokorpi – Jeesus
Käsiohjelma 15 €
Johannes-passiosta ja yhteisestä projektistamme
Johann Sebastian Bachin Johannes-passion ensisävelissä avautuu eteemme passiotunnelma. Basso sykkii kellon tavoin vääjäämättömästi, viulujen nopea kudos tekee ilman paksuksi hengittää. Puhallinsoittimien hitaat, viiltävät dissonanssit ovat täynnä kipua ja surua. Silti kuoro julistaa jumalalle kunniaa. Herr, unser Herrscher, dessen Ruhm in allen Landen herrlich ist! Herramme, hallitsijamme, jonka kunnia on suuri kaikissa maissa!
Johann Sebastian Bach ei säveltänyt yhtäkään oopperaa, mutta hänen kaksi säilynyttä passiotaan, Matteus- ja Johannes-, ovat muodoltaan hyvin oopperamaisia, jopa niin pitkälti, että aikalaiset kritisoivat Bachia oopperamusiikin tuomisesta kirkkoon. Johannes-passiossa tapahtumat nähdään Johannes-opetuslapsen näkökulmasta ”Evankelistan” laulaessa pääasiassa Johanneksen evankeliumia. Kohtaukset sisältävät evankeliumin lisäksi aarioita, hyvin intiimejä, tunteikkaita ja runollisia näkemyksiä tapahtumista, sekä koraaleja, jotka ovat kollektiivinen, tarinaa seuraavan seurakunnan ääni. Kuoron osuus Johannes-passiossa on erityisen vaihteleva; se esittää kommentoivan seurakunnan lisäksi mm. kiihtynyttä, raivoon yltyvää juutalaismellakoitsijoiden joukkoa, lakiin turvautuvia ylipappeja, pelastusta etsiviä sieluja ja sotilaita heittämässä arpaa Jeesuksen vaatteista.
Oma suhteeni Johannes-passioon on syntynyt pääasiassa sellistin näkökulmasta – kymmenien esitysten jälkeenkään ei pitkästyminen uhkaa, koska teos on musiikillisessa rikkaudessaan ja syvyydessään huikea, eikä teokseen sukeltaessa pohjaa näy. Erilaisten tunteiden ilmentäminen soittamalla on loputon haaste, joka pitää luovuuden ja valppauden hereillä. Suosikkikohtiani ovat Evankelistan kertomusta värittävät pienet yksityiskohdat, oivallukset, joita teos on tulvillaan, ilmeisimpinä esimerkkeinä Pietarin kolmen kieltämisen jälkeen seuraava kukonlaulu ja Jeesuksen kuolemaa seuraava maanjäristys. Aarioista jokainen on soittajalle helmi; mainittakoon Jeesuksen seuraajan iloiset askeleet, joiden ääni kuuluu bassolinjassa (Ich folge dir gleichfalls mit freudigen Schritten), Erwäge, jossa basso continuo -ryhmä maalaa ihania sateenkaaria, siis sateenkaaren muotoisia linjoja, joille viulujen jousivibratot muodostavat avaran taustan, kuin taivaan, laulajan laulaessa sateenkaaresta merkkinä Nooan johtamalle ihmiskunnalle sovituksen tapahduttua vedenpaisumuksen kautta. Es ist vollbracht! (Se on täytetty) -aariassa Jeesuksen viimeisen hengenvedon jälkeen viola da gamba kuvaa viimeisten kyynelien matkan, mutta koko orkesterin valoisa väliosa juhlii taistelun päättymistä voittoon.
Palmusunnuntaiviikonloppuna esitettävä Nurmijärven musiikkiopiston ja Tuusulan sekä Nurmijärven seurakuntien yhteinen Johannes-passio juhlistaa myös Nurmijärven musiikkiopiston pitkäaikaisen rehtorin ja seutujen kuorovaikuttajan, Urpo Rauhalan eläkkeelle jäämistä. Urpo on ehtinyt toteuttaa lukuisat projektit sekä musiikkiopistossa että seurakunnassa, ja toivomme hänelle uudessa roolissaan aktiivista jatkoa. Yhteiseen juhlaan on aihetta! Esiintymässä on Urpo Rauhalan johdolla orkesterillinen musiikkiopistolaisia, niin oppilaita kuin opettajiakin, ja laulamassa ystäviä seurakuntien musiikkitoiminnasta.
Heidi Peltoniemi
Kirjoittaja on sellisti ja Nurmijärven musiikkiopiston apulaisrehtori
Finnish 
English