1. Nurmijärven musiikkiopiston toiminta-ajatus ja opiston rakenne

1.1 Nurmijärven musiikkiopiston toiminta-ajatus

Nurmijärven musiikkiopiston (Numo) päätarkoitus on tarjota Nurmijärvellä taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän mukaista tavoitteellista ja tasolta toiselle etenevää musiikin taiteen perusopetusta. Lisäksi opisto tarjoaa taiteen perusopetusta tukevia ja musiikin harrastamismahdollisuuksia laajentavia opetusmuotoja, kuten musiikin varhaiskasvatusta, kuorotoimintaa ja vapaata soitonopetusta.

Nurmijärven musiikkiopisto pyrkii mahdollistamaan musiikin harrastamisen ja opiskelun mahdollisimman saavutettavasti kaikenikäisille ja kaikenlaisille ihmisille joustavasti yhteiskunnan tarpeisiin mukautuen ja korkeaa pedagogista laatua vaalien.

1.2 Nurmijärven musiikkiopiston taiteen perusopetus

Nurmijärven musiikkiopistossa annettava taiteen perusopetus toteuttaa voimassa olevaa lakia taiteen perusopetuksesta ja sen opetussuunnitelma on laadittu Opetushallituksen voimassa olevien taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteiden (2017) mukaisesti.

Taiteen perusopetuksen yleisiä tavoitteita on kolme: 1) opettaa musiikin taiteeseen liittyviä taitoja tasolta toiselle edeten, 2) opettaa valmiuksia ja tarjota mahdollisuuksia omakohtaiseen musiikilliseen ilmaisuun sekä 3) tarjota mahdollisuus saavuttaa musiikillinen osaaminen, jonka varassa voi pyrkiä musiikkialan ammatilliseen tai korkea-asteen koulutukseen.

Nurmijärven musiikkiopistossa nämä tavoitteet saavutetaan vaalimalla ja kehittämällä positiivisesti merkityksellistä henkilökohtaista musiikkisuhdetta. Tiedollisen ja taidollisen opetuksen ohella oppilasta ohjataan tunnistamaan omaa osaamistaan, kehittämään itsenäisesti omaa taitoaan ja löytämään itselle sopivin tapa toimia musiikin parissa. Tavoitteena on elämänmittainen kyky nauttia musiikista ja halu tuottaa sen avulla iloa myös muille.

Nurmijärven musiikkiopiston opetuksen perustana ovat oppijan ja opettajan välinen aito dialogi sekä oppilaslähtöisyys. Jokainen oppija on omanlaisensa persoona. Kaikilla on omat vahvuutensa, haasteensa ja kiinnostuksen kohteensa, jotka pyritään ottamaan opiskelun kaikissa vaiheissa huomioon. Opetettava asia ja opettajan näkemykset tuodaan esiin dialogisessa vuorovaikutuksessa.

1.3. Nurmijärven musiikkiopiston muu opetus ja toiminta

Päätehtävänsä lisäksi Nurmijärven musiikkiopisto tarjoaa musiikin varhaiskasvatusta, taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmaan sitoutumatonta soitonopetusta, kuorolauluopetusta sekä kaikille avoimia lyhytkursseja. Lisäksi musiikkiopisto järjestää konsertteja ja tapahtumia eri puolilla kuntaa itsenäisesti ja yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa.

Tapahtumat ja muu kuin taiteen perusopetuksena annettava opetus tukevat taiteen perusopetusta tarjoamalla kosketuspintoja musiikkiin, madaltamalla kynnystä musiikkiharrastuksen aloittamiseen, valmentamalla lapsia taiteen perusopetuksen opintoihin, tarjoamalla aikuisille mahdollisuuksia musiikin harrastamiseen sekä tukemalla ja rakentamalla paikallista kulttuuri- ja taide-elämää. Muun opetuksen tarkoitus on kasvattaa musiikkiopiston opetuksesta nauttivien nurmijärveläisten määrää ja mahdollistaa musiikin harrastaminen korkeatasoisessa ohjauksessa myös aikuisille ja niille lapsille ja nuorille, jotka eivät halua tai voi sitoutua musiikkiharrastukseen taiteen perusopetuksen edellyttämällä tavalla.

Nurmijärven musiikkiopiston muu kuin taiteen perusopetuksena annettava opetus täydentää taiteen perusopetusta alla kuvatulla tavalla.

1.3.1 Varhaisiän musiikkikasvatus

Varhaisiän musiikkikasvatus huolehtii alle kouluikäisille lapsille tarkoitetusta musiikkileikkikoulutoiminnasta sekä soittoharrastusta pohjustavasta soitinvalmennuksesta. Opetus on ryhmämuotoista.

Musiikkileikkikoulun tärkein tavoite on musiikin rakkauden sytyttäminen ja ruokkiminen. Musiikkileikkikoulu luo pohjan musiikkiopiston pyrkimykselle luoda oppilailleen hyvä, elinikäisenä voimavarana toimiva musiikkisuhde. Musiikkiharrastus tukee lapsen kasvua monin tavoin antaen virikkeitä muun muassa kognitiiviselle, motoriselle, kielelliselle ja sosiaaliselle kehitykselle.

Nurmijärven musiikkiopiston musiikkileikkikoulussa toimii vauva-, perhe-, leikki- ja soitinryhmiä. Vauva- ja perheryhmät, joissa huoltaja on mukana, muodostuvat 3 kuukauden ikäisistä vauvoista 2-vuotiaisiin taaperoihin. Leikkiryhmissä musisoi 3–6-vuotiaita ja soitinmuskariryhmissä soitinkohtaisesti 5–9-vuotiaita lapsia. Ryhmäopetuksen muodot mukautuvat joustavasti alueen tarpeisiin ja niitä kehitetään jatkuvasti.

Soitinvalmennuksessa tutustutaan 2–4 lapsen ryhmissä soittamiseen harrastuksena ja soittamisen alkeisiin.

1.3.2 Kuorotoiminta

Nurmijärven musiikkiopistossa toimii kolme kuoroa. Kuorot ovat maksuttomia musiikkiopiston oppilaille, mutta avoimia myös kaikille muille innokkaille laulajille. Kuorotoiminnan tavoitteena on edistää hyvän musiikkisuhteen syntyä ja näin tukea oppilaan henkistä kasvua sekä persoonallisuuden, luovuuden ja sosiaalisten taitojen kehittymistä. Kuorotoiminta sitoutuu Nurmijärven musiikkiopiston toiminta-ajatukseen ja arvoihin.

Kuorot harjoittelevat viikoittain musiikkiopiston lukukauden ajan. Harjoitukset ovat hyvin suunniteltuja ja pedagogisesti laadukkaasti johdettuja. Hyvät harjoitusolosuhteet ja säännölliset esiintymiset Nurmijärvellä ja sen ulkopuolella tukevat edistymistä. Kuorot osallistuvat leireille, festivaaleille, kilpailuihin ja katselmuksiin sekä tekevät esiintymismatkoja. Kotimaisten ja kansainvälisten vierailujen ohella koti- ja ulkomaisia kuoroja voidaan kutsua Nurmijärvelle.

Yhdessä Nurmijärven musiikkiopiston kuorot muodostavat kolmiportaisen kuorolaulun oppimispolun. Nuorimmille suunnatun Visertäjät-kuoron laulajat ovat 6–8-vuotiaita, keskimmäisen Satakielet-kuoron laulajat 9–12-vuotiaita ja edistyneimpien Laulujoutsenet-kuoron laulajat 13–20-vuotiaita.

Visertäjät -kuoroon ei ole koelaulua, vaan kaikille halukkaille pyritään järjestämään paikka kuorossa. harjoituksissa lasten voimavarat otetaan huomioon ja pääpaino on laulamisen ilon löytämisessä. Keskeisiä tavoitteita ovat keskittymiskyvyn, pitkäjänteisyyden, ilmaisutaidon ja sävelpuhtauden kehittyminen. Esitettävät laulut opetellaan pääsääntöisesti ulkoa.

Satakielet -kuoroon pyrkiville järjestetään koelaulutilaisuus, jossa arvioidaan laulutaitoa ja motivaatiota. Kuorossa lauletaan 2–3-äänistä säestyksellistä sekä säestyksetöntä ohjelmistoa. Satakielet-kuoron harjoituksissa ja esiintymisissä myös kuorolaisten soittotaidoilla on mahdollisuus päästä esiin.

Laulujoutsenet-kuoroon pyrkijöille järjestetään koelaulutilaisuus, jossa arvioidaan sävelpuhtautta, äänenkäyttötaitoja, nuotinlukutaitoa ja motivaatiota. Kuoro laulaa moniäänistä ohjelmistoa, jossa pääpaino on a cappella -ohjelmistossa. Kuoron toimintaan voi liittyä luovaa työskentelyä, vaativia soitinosuuksia ja koreografioita. Laulujoutsenet voi osallistua kuorokilpailuihin, festivaaleihin tai katselmuksiin. Nuorten kanssa käydään säännöllisesti palautekeskusteluja, joissa toimintaa suunnitellaan ja arvioidaan.

Kuorolaisten vanhemmista koostuva Nurmijärven nuorten kuoroyhdistys ry tukee kuorojen toimintaa suunnittelemalla kuoronjohtajan kanssa kuoroleirejä ja esiintymismatkoja sekä huolehtimalla varojen keruusta ja mm. esiintymisasuista. Laulujoutsenet-kuoro voi valita keskuudestaan 17 vuotta täyttäneen jäsenen kuoron tuki ry:n hallitukseen.

Nurmijärven musiikkiopisto vastaa kuorotoiminnan kehittämisestä.

1.3.3 Vapaa soitinopetus

Nurmijärven musiikkiopiston vapaa soitinopetus on suunnattu niille, jotka haluavat harrastaa musiikkia sitoutumatta taiteen perusopetuksen tavoitteellisuuteen ja tasolta toiselle etenemiseen. Vapaa opetus on tarkoitettu kaikenikäisille. Se pyrkii mahdollistamaan musiikkiharrastuksen harrastajan omilla ehdoilla yksilöllisten toiveiden ja tavoitteiden mukaisesti.

Vapaa opetus voi toteutua viikoittain 15 viikon mittaisina lukukausina tai lyhyempinä opintokokonaisuuksina. Opetus ei ole lain määrittämää taiteen perusopetusta, eikä siihen siten lähtökohtaisesti käytetä taiteen perusopetukseen tarkoitettuja valtion ja Nurmijärven kunnan myöntämiä tukia, vaan opetuksen kulut pyritään kattamaan oppilasmaksujen avulla.

Vapaan osaston oppilailla ei ole velvoitetta osallistua musiikin hahmotusaineiden opintoihin tai yhteissoittoon. Oppilaat voivat kuitenkin halutessaan osallistua musiikin hahmotusaineiden opintoihin sekä orkesterinjohtajan harkinnan mukaan opiston orkesteritoimintaan.

2. Nurmijärven musiikkiopiston arvot ja oppimiskäsitys

Nurmijärven musiikkiopisto on moniarvoinen työ- ja opiskeluympäristö, jossa monenlaiset pedagogiset lähtökohdat ja suuntaukset elävät vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Pedagoginen monipuolisuus tarkoittaa, että Nurmijärven musiikkiopistossa kunnioitetaan jokaisen opettajan yksilöllistä opetustapaa ja sen perustana olevaa arvomaailmaa. Työyhteisön sisäinen vuorovaikutus luo puitteet yhteisen eetoksen muodostumiselle väistämättömistä yksilöllisistä eroista huolimatta. Yhteisen pedagogisen eetoksen ydintä ovat yhteisöllisyys, oppilaslähtöisyys, dialogisuus, osallistavuus, yhdenvertaisuus, turvallisuus ja musiikillisen laadun arvostaminen.

Tehokas oppiminen vaatii aina turvallisen ympäristön. Nurmijärven musiikkiopistossa kunnioitetaan jokaisen oppilaan yhdenvertaista arvoa ja yksilöllisyyttä. Yhdenvertaisuutta edistetään suunnitelmallisesti ja tietoisesti, ja sitä uhkaavia ilmiöitä osataan tunnistaa. Moniäänisyyttä ja moniarvoisuutta vaalitaan ja kehitetään suosimalla vuorovaikutusta, jossa jokainen voi kokea tulevansa kuulluksi ja kunnioitetuksi sellaisena kuin on, ja jossa erilaiset näkemykset ilmaistaan suoraan ja muita kunnioittaen.

Kaikkiin oppilaisiin suhtaudutaan itsenäisinä, aktiivisina ja osallistuvina toimijoina. Oppilaita kuunnellaan aina, kun opintoja koskevia ratkaisuja tehdään. Oppilaan toiminnan omaehtoisuutta tuetaan ja hänen ikäkaudelleen ominaiseen itseohjautuvuuteen kannustetaan. Oppilaiden tavoitteissa, toimintatavoissa ja tuotoksissa persoonakohtaiset erot ovat hyväksyttäviä ja toivottavia. Itsenäisyyttä ja osallistumista korostamalla kasvatetaan samalla vastuullisuuteen.

Nurmijärven musiikkiopistossa oppilaiden vakiintuneita oppimistottumuksia tuetaan samalla, kun heitä ohjataan uudenlaisten oppimistapojen äärelle. Opetuksen lähtökohtana on ymmärrys oppimisesta oppijan kehon ja mielen sisäisenä herkkänä ja henkilökohtaisena prosessina, joka vaatii aina aikaa ja virheisiin suopeasti suhtautuvan ympäristön. Oppilaat oppivat musiikista paljon myös toisiltaan ja oppituntien ulkopuolella, minkä vuoksi oppituntien uudet asiat pyritään aina integroimaan tuttuun ja jo-osattuun. Toisaalta opetus myös haastaa oppilaat perehtymään asioihin, joiden äärelle he eivät itsenäisesti löytäisi.

Nurmijärven kunnassa musiikkiopisto pyrkii olemaan positiivinen yhteisö, joka musiikin avulla tuottaa iloa ja henkistä valoa mahdollisimman laajalle.

3. Nurmijärven musiikkiopisto toimintaympäristönä

3.1 Oppimisympäristöt

Nurmijärven musiikkiopisto on monipuolinen, avoin, haastava, kiinnostava ja turvallinen oppimisympäristö. Koulutetun aikuisen läsnäolo kaikissa oppimistilanteissa luo turvallisuutta. Oppilaiden tehtävät valitaan aina haasteellisuutta ja kiinnostavuutta tarkoin punniten. Yksilö- ja ryhmäopetuksen lisäksi opiston järjestämät soittajaiset, konsertit, vierailut, kurssit, projektit sekä koti- ja ulkomaanmatkat varmistavat, että jokaiselle oppilaalle on tarjolla monenlaisia tilanteita ja ympäristöjä, joissa musiikin oppiminen voi tapahtua.

Osa oppimisesta voi tapahtua jotakin metodia tarkasti seuraamalla, joskus taas heittäytymällä yhteiseen tekemiseen, jossa tavoitteena ei ole tietynlainen oppimistulos, vaan tekemiseen uppoutumisen, musisoinnin ilon sekä inhimillisen yhteyden ja yhteisöllisyyden kokemukset. Kaikki oppiminen Nurmijärven musiikkiopistossa tapahtuu myönteisen ja kannustavan tunnelman vallitessa.

Nurmijärven musiikkiopisto pyrkii elämään nykyajassa tavalla, joka tekee oppimisympäristöstä lapsille ja nuorille kiinnostavan. Kiinnostavuuden luomisessa keskeisiä keinoja ovat sujuva musiikin genrerajojen ylittäminen oppilaan tarpeiden ja halujen mukaan, uusiin pedagogisiin innovaatioihin tarttuminen, yhteistyöprojekteihin hakeutuminen, yhdessä oppimisen hyödyntäminen sekä vierailijoiden ja projektimuotoisten oppimistilanteiden riittävä määrä.

Teknologiaa integroidaan vähitellen osaksi Numon oppimisympäristöjä. Tämä voi tarkoittaa muun muassa etäopetuksen, verkko-oppimisen, matkapuhelinsovellusten, digitaalisten pelien, videoiden ja äänityslaitteiden hyödyntämistä oppimisessa.

Nurmijärven musiikkiopiston toimintaa järjestetään laajan kunnan useissa taajamissa. Opetusta järjestetään opiston omien toimipisteiden lisäksi kouluilla, päiväkodeissa ja muissa vastaavissa tiloissa, mistä syystä konkreettiset oppimisympäristöt ovat laadultaan vaihtelevia. Opetustilat valitaan aina siten, että ympäristö on rauhallinen, turvallinen ja toimintaan sopiva.

3.2 Toimintakulttuuri

Nurmijärven musiikkiopiston toimintakulttuuri vaalii yhteisöllisyyttä, osallisuutta, avoimuutta sekä jatkuvaa kehittämistä.

Yhteisöllisyyden vaalimisessa erityisesti orkesteri-, yhtye- ja kuorotoiminta, soittajaiset ja konsertit, erilaiset yhteistyöprojektit sekä jaettu opettajuus ovat keskeisessä asemassa. Yhteismusisointi, esiintymiset ja yhteistyöprojektit sitovat oppilaita toisiinsa ja musiikkiin samalla, kun ne tekevät musiikkiopistosta elävän ja tärkeän osan nurmijärveläistä kulttuuria. Opettajakollegioiden tärkeänä funktiona on tukea oppilaiden yhteistoimintaa. Yhteisöllisyyttä vaaliva työyhteisö välittää yhteisöllisyyden merkitystä myös oppilaille.

Oppilaiden osallisuuden tukemisessa soitonopettajan ja oppilaan kahdenkeskinen aika on tärkeää ja sitä kunnioitetaan soiton oppimisen ytimenä. Oppisisältöjen ja oppimisen tapojen valinnassa kuunnellaan ja huomioidaan aina oppilailta tulevat signaalit. Myös ryhmäopetuksessa oppisisältöjä ja opetusta voidaan mahdollisuuksien mukaan muovata ja suunnata oppilaita kuunnellen.

Hallinnon ja opettajakunnan työntekijät kuuntelevat toisiaan ja rakentavan palautteen avulla pyrkivät jatkuvasti huoltamaan ja kehittämään työyhteisöään. Oppilailta ja heidän huoltajiltaan saatu palaute on kehittämistyössä aina tärkeässä roolissa.

Nurmijärven musiikkiopistossa huoltajien roolia oppilaan oppimisessa pidetään tärkeänä ja sitä pyritään tukemaan. Huoltajien rooli on keskeinen erityisesti välttämättömän kotiharjoittelun puitteiden luomisessa sekä säännölliseen harjoitteluun kannustamisessa. Huoltajien apua tarvitaan usein mm. soittotunti- ja esiintymismatkoihin, konserteissa käymisen vakiintumiseen, soitinhankintoihin ja lukukausimaksuihin. Musiikkiopisto tukee huoltajien työtä tarjoamalla henkilökohtaista neuvontaa ja yleistä kirjallista ohjeistusta, vuokraamalla soittimia ja myöntämällä oppilasmaksuihin maksuhuojennuksia vähävaraisille. Oppilaiden ja heidän vanhempiensa suuntaan musiikkiopisto pyrkii aina toimimaan avoimesti, joustavasti ja vuorovaikutteisesti. Henkilökohtaiseen vuorovaikutukseen pyritään aina varaamaan riittävästi aikaa ja mahdollisuuksia, mutta myös tietohallinto- ja viestintäjärjestelmiä hyödynnetään palautteenannon ja informaation jakamisen välineinä.

Nurmijärven musiikkiopisto tekee laajasti yhteistyötä nurmijärveläisten ja Nurmijärven ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Laajan ja jatkuvan yhteistyön avulla oppilaiden kontaktiverkostot laajenevat ja he saavat tuntumaa musiikin osaajan rooliin musiikkiopiston ulkopuolella ja musiikkikulttuuriin Nurmijärvellä ja sen ulkopuolella.

3.3 Työtavat

Musiikin opiskelu on pitkäjänteinen prosessi, johon sisältyy monenlaisia työtapoja. Nurmijärven musiikkiopistossa keskeisiä työtapoja ovat oppilaan ja opettajan kahdenkeskiset oppitunnit, laajemman oppilasjoukon yhteismusisointi opettajan ohjaamana, ryhmäopetus, erilaiset projektit, monenlaisille yleisöille esiintyminen, konserttikäynnit kuulijana sekä musiikin kuuntelu tallenteilta. Myös omien esitysten taltioiminen on hyödyllinen tapa edistää oppimista. Taidon kehittyessä taitotasolta toiselle soitetaan taidonnäytteitä, jotka konkretisoivat oppilaalle hänen edistymistään ja joista annettava kannustava palaute suuntaa tulevaa työskentelyä.

Nurmijärven musiikkiopiston opetuksessa työtapojen monipuolisuus on ensiarvoisen tärkeää. Vaikka kunnioitamme opettajan ja oppilaan kahdenkeskisiä soittotunteja soiton oppimisen ytimenä, täytyy yksilöopetusta täydentää riittävällä määrällä muita, usein yhteisöllisiä oppimistilanteita. Toisinaan yksilöopetuista myös korvataan muunlaisilla oppimistilanteilla opettajan harkinnan mukaan.

Elämyksellisyys, ilmaisutaito ja vapaus kuuluvat musiikin tekemiseen. Näitä palvelevan soittotekniikan oppiminen vaatii kuitenkin säännöllistä soittotunneilla käymistä sekä kurinalaista, päämäärätietoista ja lähes jokapäiväistä harjoittelua. Teknisten harjoitteiden, asteikkojen ja etydien soittaminen on välttämätön osa soitonopiskelua. Motivaatiota ylläpitävä edistyminen edellyttää huoltajien tukea ja aktiivista kotona työskentelyä.

Regular performance in student concerts creates experiences of success that maintain study motivation. Playing together with other students at the Music Institute strengthens the social network woven around music and promotes the social learning of music.

Muistinvaraisella soittamisella on pitkä traditio musiikin esittämisen historiassa. Teosten opiskelu ”ulkoa” on tärkeä tapa kehittää musiikin ymmärtämistä ja soittoesitysten hallintaa.

Musiikin kuunteleminen on keskeinen osa soiton opiskelua. Äänitteitä ja erityisesti konsertteja kuuntelemalla musiikin tunnemaailmat, konserttikäytännöt ja ohjelmistot avautuvat elämyksellisesti. Aktiiviseksi konserteissa kävijäksi ja tallennetun musiikin kuuntelijaksi kasvamisessa huoltajien tuki on tärkeää.

Omaksuttuaan kutakin tasoa vastaavat oppisisällöt oppilas valmistaa taidonnäytteen siirtyäkseen seuraavalle tasolle. Taidonnäyte annetaan pääsääntöisesti konsertinomaisessa tilanteessa ja arvioidaan sanallisesti. Sävellajien tuntemusta ja nuotinlukutaitoa edistävä opiskelu suoritetaan kunkin soittimen taitotaulussa (luku 9) esitetyllä tavalla. Musiikkiopisto-opinnot päättyvät syventävien opintojen jälkeen päättökonserttiin, jonka oppilas voi soittaa myös musiikkiopiston ulkopuolella.

3.4 Toiminnan kehittäminen

Nurmijärven musiikkiopiston toimintaa kehitetään jatkuvasti ja pitkäjänteisesti. Kehitystyö tapahtuu ohjaavien viranomaisten määräyksiä noudattaen sekä musiikkikoulutusalan tutkimusta ja valtakunnallista keskustelua seuraten.

Musiikkiopiston organisaatio tukee vilkasta ja säännöllistä ihmisten välistä vuorovaikutusta. Tarpeiden ja toiveiden esille saattaminen on helppoa ja palautteen antaminen kaikille mahdollista. Organisaation rakenteissa ja niiden kehittämisessä huolehditaan erityisesti siitä, että tieto kulkee mahdollisimman joustavasti ja ripeästi kaikkiin suuntiin. Opiston kehityksen suunta määräytyy parhaiden ideoiden ja argumenttien mukaisesti riippumatta niiden esittäjän asemasta.

Kehitystyötä ja sen tuloksia arvioidaan säännöllisesti opettajakollegioissa, kollegiovastaavien kokouksissa, opettajien kokouksissa, hallinnon toimesta sekä musiikkiopiston hallituksessa. Musiikkiopisto kuuntelee tarkoin oppilailta ja heidän perheiltään tulevaa palautetta ja ottaa sen huomioon kehitystyössään. Oppilaille ja huoltajille tarjotaan riittävästi mahdollisuuksia palautteen antamiseen.

Henkilöstön koulutustarpeita kuunnellaan tarkoin ja resursoidaan riittävästi. Henkilöstön kouluttaminen on systemaattista ja suunniteltua.

Keskeisiä kehittämistyön välineitä ovat säännöllisesti päivitettävät suunnitelmat (opetussuunnitelma, kehittämis- ja koulutussuunnitelma, tasa-arvosuunnitelma, yhdenvertaisuussuunnitelma, riskikartoitus, saavutettavuus ja esteettömyyskartoitus, digisuunnitelma) ja kyselyt (työhyvinvointikysely, asiakastyytyväisyyskysely) sekä kehityskeskustelut.

4. Oppilaana Nurmijärven musiikkiopistossa

4.1 Oppilaaksi ottamisen periaatteet

Nurmijärven musiikkiopisto pyrkii opetuksen mahdollisimman laajaan saavutettavuuteen. Perusopetukseen voivat osallistua lasten ja nuorten lisäksi myös aikuiset. Taiteen perusopetusta järjestetään mahdollisimman monessa soittimessa, mistä syystä opintoihin hakeutuvia lapsia ja nuoria ohjataan aktiivisesti myös harvinaisempien soittimien harrastajiksi.

Nurmijärven musiikkiopistossa ei ole pääsykokeita, vaan oppilaspaikka pyritään järjestämään kaikille hakijoille. Jos taiteen perusopetuksen oppilaspaikkaa ei ole hakijalle tarjota tai se ei vaikuta hakijan toiveisiin nähden tarkoituksenmukaiselta, musiikkiopisto voi tarjota hakijalle oppilaspaikkaa myös vapaalta osastolta. Nurmijärven musiikkiopisto tekee oppilasvalinnassa yhteistyötä myös muiden nurmijärveläisten taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten kanssa tavoitteenaan löytää jokaiselle musiikkiharrastuksesta kiinnostuneelle oikea paikka ja tapa musiikin harrastamiseen.

Taiteen perusopetuksen oppilaaksi hakeudutaan täyttämällä oppilashakukaavake ilmoitettuna hakuaikana. Oppilas ilmoittaa ensi- ja toissijaisen soittimen, jonka opetukseen hän haluaa hakeutua. Mikäli kumpaakaan toivetta ei pystytä toteuttamaan, musiikkiopisto on yhteydessä hakijaan ja keskustelee soitinvalinnasta hakijan tai hänen huoltajansa kanssa.

Kaikilla taiteen perusopetuksen oppilailla on oikeus osallistua orkestereiden ja kuorojen toimintaan. Opettajat ohjaavat oppilaat oikeantasoisiin ryhmiin tarvittaessa osallistujan taitoja testaten.

4.2 Yhdenvertaisen taloudellisen saavutettavuuden tukeminen

Nurmijärven musiikkiopisto pyrkii erilaisin toimin tukemaan opintojen yhdenvertaista taloudellista saavutettavuutta. Nurmijärven musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n hallitus myöntää vuosittain syyskuussa maksuhuojennuksia taloudellista tukea tarvitsevien oppilaiden lukukausimaksuihin. Useampilapsisia perheitä tuetaan sisaralennuksin. Soitinoppilaiden opintoja tuetaan vuokraamalla musiikkiopiston soittimia kotiharjoittelukäyttöön. Perustellusta syystä soitinvuokraan voi hakea maksuhuojennusta rehtorilta. Yhteistyössä sosiaalitoimen kanssa pyritään mahdollistamaan myös syrjäytymisvaarassa oleville ihmisille mahdollisuuksia musiikin harrastamiseen.

4.3 Erilaiset oppijat ja oppimäärän yksilöllistäminen

Nurmijärven musiikkiopistossa oppijoiden erilaisuus – oli se mitä laatua tahansa – on keskeinen pedagoginen lähtökohta. Oppimista pyritään aina tukemaan oppilaan henkilökohtaiset ominaisuudet huomioiden.

Erityisestä syystä taiteen perusopetuksen oppimäärän suorittaminen voidaan yksilöllistää siten, että esimerkiksi neuropsykologiset, fysiologiset tai muut oppimiseen vaikuttavat haasteet eivät muodostu esteiksi musiikkiopisto-opinnoille.

Mikäli oppilaalle halutaan yksilöllistetty opintosuunnitelma, oppilaan tai hänen huoltajansa tulee hakea oppimäärän yksilöllistämistä rehtorilta vapaamuotoisella hakemuksella, josta tulee käydä ilmi yksilöllistämistarpeen perustelut. Jos oppilaitos hyväksyy annetut perustelut rehtori, opettaja, oppilas ja alaikäisen oppilaan huoltaja määrittelevät yhdessä realistiset tavoitteet, sisällöt ja aikataulut opinnoille ja ne kirjataan oppilaan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan.

Henkilökohtaisen opintosuunnitelman toteutumista seurataan ja sitä päivitetään tarvittaessa. Kun kaikki sovitut opinnot on suoritettu, oppilas saa todistuksen ja opintorekisteriotteen, joihin merkitään tieto oppimäärän yksilöllistämisestä.

5. Musiikin taiteen perusopetuksen opinnot Nurmijärven musiikkiopistossa

5.1 Opintojen rakenne ja laajuus

5.1.1 Opintojen rakenne

Nurmijärven musiikkiopistossa taiteen perusopetuksen opinnot jakautuvat perustason opintoihin ja syventäviin opintoihin. Molemmilla tasoilla opinnot jakautuvat soitinopintoihin, yhteismusisointiopintoihin, musiikin hahmotustaitojen opintoihin ja vapaasti valittaviin projektimuotoisiin opintoihin. Perustason opinnot muodostuvat opintokokonaisuuksista Perustaso 1, Perustaso 2 ja Perustaso 3.

Basic Level 1 koostuu alkeistason soitinopinnoista, Soitinopinnot ja yhteismusisointi 1 -opintojaksosta, Muha 1 -opintojaksosta sekä mahdollisista vapaasti valittavista projektimuotoisista opinnoista.

Basic Level 2 koostuu Soitinopinnot ja yhteismusisointi 2 -opintojaksosta, Muha 2 -opintojaksosta ja vapaavalintaisista projektimuotoisista opinnoista.

Basic Level 3 koostuu Soitinopinnot ja yhteismusisointi 3 -opintojaksosta, Muha 3 ja Muha 4 -opintojaksoista sekä vapaasti valittavista projektimuotoisista opinnoista.

Orkesterisoittimia opiskelevilla oppilailla sekä kitaristeilla perustason opintoihin tulee lisäksi sisältyä osallistumista musiikkiopiston orkesteri-/yhtyetoimintaan (soitinopintojen yhteydessä harjoitetun yhteismusisoinnin lisäksi). Pianistit, harpistit sekä harmonikan- ja kanteleensoittajat harjoittavat yhteismusisointia osana Soitinopinnot ja yhtyemusisointi -opintojaksoja soittotunneilla ja erikseen järjestettävissä yhteismusisointitilaisuuksissa.

Projektimuotoisia opintoja oppilas voi valita itselleen vuosittain vaihtelevalta opintotarjottimelta.

Syventävän tason opinnot koostuvat päättökonserttiin huipentuvista syventävän tason soitin- ja yhteismusisointiopinnoista, Muha syventävät -opintojaksoista sekä vapaasti valittavista projektimuotoisista opinnoista.

Orkesterisoitinoppilailla ja kitaristeilla syventäviin opintoihin tulee lisäksi sisältyä osallistumista musiikkiopiston orkesteri-/yhtyetoimintaan (soitinopintojen yhteydessä harjoitetun yhteismusisoinnin lisäksi). Pianistit, harpistit sekä harmonikan- ja kanteleensoittajat harjoittavat yhteismusisointia osana syventävän tason Soitinopinnot ja yhtyemusisointi -opintojaksoa soittotunneilla ja erikseen järjestettävissä yhteismusisointitilaisuuksissa.

Projektimuotoisia opintoja oppilas voi valita itselleen vuosittain vaihtelevalta opintotarjottimelta.

5.1.2 Opintojen laajuus

Opetussuunnitelman perusteet määrittelevät opintojen kokonaislaajuudeksi 1300 tuntia, josta perustason opintojen osuus on 800 ja syventävien opintojen osuus 500 tuntia. Tunnin pituus on 45 minuuttia. Opetussuunnitelman perusteiden julkaisemisen jälkeen opintojen laajuutta on kuitenkin yleisesti siirrytty kuvaamaan opintopistein siten, että yksi opintopiste vastaa 27 tuntia. Jotta yhteys opetussuunnitelman perusteisiin säilyy täsmällisenä, tässä opetussuunnitelmassa opintojen laajuus ilmaistaan opintopistein edellä mainitun kertoimen avulla, vaikka tuloksena on desimaalilukuja.

Opintopistein ilmaistuna taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän laajuus on 48,1 opintopistettä, josta perustason opintojen osuus on 29,6 opintopistettä ja syventävien opintojen osuus 18,5 opintopistettä.

Perustason opinnot 29,6 opintopistettä (800 vkt)

Basic Level 1

Alkeistason soitinopinnot 1 opintopistettä

Soitinopinnot ja yhteismusisointi 1 4 opintopistettä

Muha 1 1,3 opintopistettä

Vapaavalintainen määrä projektimuotoisia opintoja

Basic Level 2

Soitinopinnot ja yhteismusisointi 2 6,5 opintopistettä

Muha 2 1,9 opintopistettä

Vapaavalintainen määrä projektimuotoisia opintoja

Basic Level 3

Soitinopinnot ja yhteismusisointi 3 8 opintopistettä

Muha 3 2,1 opintopistettä

Muha 4 1,8 opintopistettä

Vapaavalintainen määrä projektimuotoisia opintoja

Perustason opintoihin tulee sisältyä 3 opintopistettä projektimuotoisia opintoja.

Orkesterisoittimia opiskelevilla oppilailla sekä kitaristeilla perustason opintoihin tulee lisäksi sisältyä vähintään neljä lukukautta säännöllistä osallistumista musiikkiopiston orkesteri-/yhtyetoimintaan.

Syventävät opinnot 18,5 opintopistettä (500 vkt)

Syventävät soitinopinnot ja yhteismusisointi 12 opintopistettä

Muha syventävät (vähintään 2 opintojaksoa) 2,5–5 opintopistettä (1,25 op/opintojakso)

Projektimuotoisia opintoja vähintään 1–4 opintopistettä

Orkesterisoittimia opiskelevilla oppilailla sekä kitaristeilla syventäviin opintoihin tulee lisäksi sisältyä vähintään neljä periodia osallistumista musiikkiopiston orkesteri-/yhtyetoimintaan tai merkittävä määrä muuta yhteissoittoa. Joka vuosi on osallistuttava vähintään yhdelle orkesteriperiodille.

5.2 Opintokokonaisuuksien tavoitteet ja sisällöt

Perustason opintokokonaisuudet sisältävät musiikin soittamisen, kuuntelemisen ja ymmärtämisen välttämättömiä perustaitoja ja -tietoja, herättävät kiinnostusta ja innostusta musiikin oppimiseen ja pyrkivät juurruttamaan musiikin harrastamisen osaksi elämäntapaa.

Syventävän tason tavoitteiden määrittelyssä korostuu oppilaan omien valintojen rooli. Oppilas voi halutessaan syventyä tutkimaan itse valitsemaansa teemaa tai musiikin aluetta samalla, kun perustaitojen kehittämistä jatketaan. Syventävän tason opintojen tavoitteiden ja sisällön määrittely tehdään tapauskohtaisesti syventävän tason opintosuunnitelmassa, jonka oppilas laatii yhteistyössä opettajansa kanssa.

5.2.1 Soitinopinnot ja yhteismusisointi

Soitinopinnot ja yhteismusisointi -opintokokonaisuudessa musiikkia opetetaan sekä valitulle soittimelle sävellettyä soolo-ohjelmistoa soittaen että yhdessä toisten soittajien kanssa musisoiden.

For practicing, the student must also have an instrument at home. The Music Institute rents instruments to its students, but as the skill develops, it is usually worth considering buying your own instrument. It is good to ask the teachers for advice and help in purchasing the right kind of instrument.

Soitinopintojen tavoitteena on juurruttaa musiikin tekeminen merkitykselliseksi osaksi elämää ja saavuttaa riittävä soittotekniikka, musiikillinen ymmärrys ja tietopohja mielekkääseen musiikin harrastamiseen. Soittimen hallinnan ja musiikillisen ymmärryksen ja sivistyksen eri osa-alueita opiskellaan kattavasti ja tasolta toiselle edetään merkittäviä aukkoja jättämättä siten, että halutessaan oppilas voi saavuttaa ammattiopintojen tai musiikkialan korkeakouluopintojen edellyttämän lähtötason.

Soitinopinnot ja yhteismusisointi -opintokokonaisuudessa kehitetään seuraavia taitoalueita:

Harjoittelutaidot
Playing technique
Musiikin hahmottaminen
Soitettavan ohjelmiston tuntemus
Yhteismusisointitaidot
Luovat taidot
Konserttivalmiudet

Yksityiskohtaiset opintokokonaisuuksien sisällöt ja tavoitteet on esitetty instrumenttikohtaisissa taitotauluissa, jotka muodostavat opetussuunnitelman luvun 9.

Perustasolla alkeistason soitinopintojen ja kunkin Soitinopinnot ja yhteismusisointi -opintokokonaisuuden valmistuttua oppilas valmistaa ja esittää taidonnäytteen, jossa hän osoittaa omaksuneensa taitotaulussa kuvatut taidot.

Syventävän tason opinnot huipentuvat lopputyön valmistamiseen. Lopputyö voi koostua useammasta osuudesta ja se voi sisältää musiikkiesityksiä, sävellyksiä, sovituksia, videoita, äänitallenteita, kirjallisia osuuksia tai muita oppilaan suuntautumisen mukaisia tuotoksia.

Jos lopputyö on konsertti, sen tulee kuvastaa soittajan musiikillisia taitoja mahdollisimman monipuolisella tavalla ja olla kestoltaan minimissään 20 minuutin mittainen. Konsertti voi sisältää useita taitoalueita ja soittimia, ja se voi sisältää musiikkia useista genreistä. Konsertti voi sisältää omia sävellyksiä, sovituksia tai improvisaatioita sekä yhteissoittoa. Konsertin vieminen musiikkiopiston ulkopuolelle, esimerkiksi kouluun, päiväkotiin tai palvelutaloon on mahdollista ja suositeltavaa. Lopputyönä tehtävän konsertin valmistamiseen kuuluu myös konserttijulisteen tekeminen sekä käsiohjelman ja siihen sisältyvien teosesittelyjen kirjoittaminen.

Lopputyön suunnitelma on esitettävä vuotta ennen sen toteuttamista rehtorille, joka hyväksyy sen tai ehdottaa siihen muutoksia.

Soitinopintojen rinnalla kulkevien yhteismusisointiopintojen tavoitteena on löytää yhdessä musisoimisen ilo ja rakentaa riittävät taidot ja musiikillinen ymmärrys luontevaan yhdessä soittamiseen.

Jousisoittimissa Nurmijärven musiikkiopiston jousiorkesteritoimintaan osallistuminen on välttämätön osa yhteismusisointiopintoja. Opistossa on kolme jousiorkesteria, jotka muodostavat kolmiportaisen orkesteripolun. Orkesteripolulla siirrytään eteenpäin ikäkauden ja taitotason mukaisesti. Oppilaalle sopivaa orkesteria suosittelee opiston jousisoitinopettajien kollegio.

Puhallinsoittimissa Nurmijärven musiikkiopiston puhallinyhtyetoimintaan osallistuminen on välttämätön osa yhteismusisointiopintoja. Opiston puhallinyhtye ja Nurmijärven puhallinorkesteri muodostavat kaksiportaisen puhallinorkesteripolun. Oppilaalle sopivasta orkesterista päättää puhallinsoitinopettajien kollegio.

Kitaransoiton oppilaille osallistuminen Nurmijärven musiikkiopiston kitaraorkesteriin on välttämätön osa yhteismusisointiopintoja. Kitaraorkesteri toimii periodiluonteisesti.

Niissä soittimissa, joissa ei ole säännöllistä yhtyetoimintaa, yhteismusisointia harrastetaan jatkuvasti soittotunneilla tai erillisissä yhteismusisointitilaisuuksissa opettajan tai muiden oppilaiden kanssa, pienissä soitinkokoonpanoissa, säestäen, nelikätistä pianonsoittoa harjoittaen tai miten tahansa muuten yhdessä toisen tai toisten soittajien kanssa musisoiden. Myös kuorolaulu on suositeltava yhteismusisoinnin muoto kaikille oppilaille.

Esiintyminen musiikkiopiston tilaisuuksissa vähintään kerran vuodessa kuuluu olennaisena osana soitin- ja yhteismusisointiopintoihin.

5.2.2 Musiikin hahmotustaidot

Musiikin hahmotustaidot on Nurmijärven musiikkiopiston tasolta toiselle etenevä opintokokonaisuus, joka sisältää musiikin hahmotuksen, kuuntelemisen, nuotintamisen, teorian ja luovan tekemisen opiskelua. Opetus toteutuu ryhmäopetuksena. Opetuksen tavoitteena on kehittää pitkäjänteisesti oppilaiden musiikillisia taitoja ja innostaa oppilaita monipuoliseen musiikilliseen toimintaan. Opinnot tukevat oppilaiden itsenäisen musiikillisen ajattelun kehitystä sekä kykyä soveltaa musiikin hahmotustaitoja omien kiinnostusten mukaan.

Kursseilla harjoiteltavat hahmotustaidot helpottavat musiikin oppimista korvakuulolta, nopeuttavat tuttujen asioiden tunnistamista uusista kappaleista ja toimivat tukena musiikin muistamisessa. Nuotinlukutaidot auttavat oppilasta seuraamaan nuottia soittotunnilla ja yhteissoitossa. Musiikin hahmotustaidot luovat myös kykyä pyöritellä musiikillisia ideoita omassa mielessä ja ruokkivat tällä tavalla mielikuvitusta.

Perustason Musiikin hahmotustaidot -opintokokonaisuus sisältää neljä vuoden mittaista tasolta toiselle etenevää kurssia (Muha 1–4). Kurssien keskeisiä sisältöjä ovat

Melodian hahmotus
Rytmin hahmotus
Harmonian hahmotustaidot
Nuottien lukeminen ja kirjoittaminen
Musiikin teoria
Musiikin rakenteiden hahmotus
Musiikin kuuntelutaidot
Musiikin historia

Syventävissä opinnoissa oppilas valitsee ja suorittaa tarjolla olevista neljästä puolen vuoden opintokokonaisuudesta vähintään kaksi. Opintojaksojen sisällöt ovat

Improvisaatio ja sävellys
Säveltapailu
Tyylit ja historia
Tutkiminen ja teoria

Musiikin hahmotustaitojen yksityiskohtaiset kurssikuvaukset on esitetty luvussa 9.

5.2.3 Projektimuotoiset opinnot

Musiikkiopisto-opintoihin kuuluu myös projektimuotoisia opintoja, joissa oppilaan aktiivinen osallisuus on olennaista. Projektimuotoisten opintojen tavoitteena on tarjota oppilaalle musiikkiopiston säännöllisestä opetuksesta (soittotunnit, Muha-tunnit, orkesterit) poikkeavia haasteita ja oppimistilaisuuksia. Projektit ajoittuvat pääasiassa opintojen loppupuolelle ja ne voivat olla esimerkiksi konsertti- ja esitysproduktioita, mestarikursseja, säveltämistä, sovittamista, äänitteen tai videon valmistamista tms.

Oppilas valitsee itselleen sopivia projektimuotoisia opintoja vuosittain vaihtuvalta projektimuotoisten opintojen tarjottimelta, joka julkaistaan syyslukukauden alussa. Oppilas voi myös itse ehdottaa jotakin musiikkiopistossa tai sen ulkopuolella tapahtuvaa oppimiskokonaisuutta projektimuotoiseksi opinnoksi. Projektimuotoisten opintojen valinta ja kehittely tapahtuu yhteistyössä pääaineen opettajan kanssa. Oppilaan ehdottamat projektit hyväksyy ja niiden opintopistemäärät määrittelee rehtori tapauskohtaisesti siten, että yksi opintopiste vastaa noin 27 tunnin (45 min.) työskentelyä.

6. Oppimisen arviointi Nurmijärven musiikkiopistossa

Nurmijärven musiikkiopistossa oppimisen arviointi on ensisijaisesti oppilaan oppimispolun hahmottamisen ja ohjaamisen väline. Arvioinnilla tehdään oppilaalle näkyväksi muun muassa hänen tekemänsä työ ja sen tavoitteet, tulokset, kehityksen vaihe, kehittämiskohteet ja tulevat haasteet. Arviointi on aina dialogista ja oppilaan ikäkaudelle sopivaan itsearviointiin houkuttelevaa.

Musiikkiopistossa suoritettavan arvioinnin tärkein elementti on suullinen palaute, jota soitonopettaja, orkesterinjohtaja tai ryhmäaineen opettaja antaa oppimistilanteessa. Palaute on samanaikaisesti kannustavaa, realistista ja uuden oppimiseen haastavaa. Perustason opintojen loppuvaiheessa ja syventävissä opinnoissa dialogisuuden ja itsearvioinnin rooli painottuu.

Ryhmäopetustilanteissa hyödynnetään oppilaiden vertaisarviointia, jos oppilaiden ikä- ja taitotaso sen sallii. Opettaja ohjaa aina vertaisarviointitilanteita korostaen arvioinnin vaatimaa hienotunteisuutta.

Nurmijärven musiikkiopistoissa kaikki arviointi on sanallista. Arvioinnin perusteella opintojaksot joko hyväksytään tai oppilasta kehotetaan uusimaan tai täydentämään suoritustaan. Suorituksia ei koskaan hylätä.

Soitinopinnot ja yhteismusisointi -opintokokonaisuudessa tasolta toiselle siirryttäessä annetaan taidonnäyte, joka soitetaan pääsääntöisesti konsertinomaisessa tilanteessa. Taidonnäytteen arvioi arviointilautakunta, joka antaa oppilaalle suullisen palautteen heti taidonnäytteen jälkeen ja tekee siitä kirjallisen koosteen, joka tallennetaan oppilaan opintotietoihin. Arvioinnin kohteita ovat harjoittelutaidot, soittotekniikka, soitettu ohjelmisto, yhteissoitto, luovat taidot ja konsertti/esiintymisvalmiudet. Arvioinnin kohteet on kuvattu soitinkohtaisesti opetussuunnitelmaan sisältyvissä taitotauluissa.

Musiikin perusteiden kursseilla arvioinnin suorittaa opettaja ja se perustuu läsnäoloon, tuntityöskentelyyn ja tehtyihin tehtäviin. Tuntien aikana opettaja seuraa oppilaiden yksilöllistä kehitystä. Opettaja antaa kannustavaa palautetta kiinnittäen huomiota sekä vahvuuksiin että kehitettäviin puoliin. Ryhmässä harjoitellaan positiivisen vertaisarvioinnin antamista ja oppilaan ikätason mukaista itsearviointia. Mikäli loppuarviointi ei päädy kurssin hyväksymiseen, opettaja osoittaa ne täydennykset, jotka tekemällä suoritusmerkinnän voi saada.

Todistuksiin tulevan sanallisen arvioinnin laatii pääaineen opettaja. Perustason todistuksessa arvioinnin näkökulma on formatiivinen (päähuomio oppimisprosessissa), päättötodistuksen arvioinnin näkökulma on summatiivinen (päähuomio oppimistuloksissa).

7. Opintojen hyväksilukeminen ja osaamisen tunnustaminen

Nurmijärven musiikkiopiston opintoihin voi hyväksilukea muualla tehtyjä opintoja, mikäli ne vastaavat kokonaan tai osittain jonkin musiikkiopiston opintojakson sisältöä ja tavoitteita. Soitinopintojen hyväksilukemisesta päättää rehtori, musiikin perusteiden opintojen hyväksilukemisesta musiikin perusteiden opettaja. Hyväksiluettavasta opinnosta tulee toimittaa kirjallinen todistus musiikkiopiston kansliaan.

Mikäli opettaja toteaa, että oppilas on aiemmin hankkinut jonkin Nurmijärven musiikkiopiston opintojakson tavoitteita ja sisältöjä vastaavat tiedot ja taidot, voidaan opintojakso merkitä suoritetuksi tunnustamalla osaaminen. Osaamisen tunnustamisesta päättää opettaja ja rehtori yhdessä perehdyttyään parhaaksi katsomallaan tavalla oppilaan tietoihin ja taitoihin. Menettelyä käytetään ainoastaan määritettäessä se taitotaso, jolta Nurmijärven musiikkiopiston oppilaaksi tullut oppilas aloittaa opintonsa.

8. Nurmijärven musiikkiopiston todistukset

8.1 Taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän perustason todistus

Suoritettuaan perustason Soitinopinnot ja yhteismusisointi -opintokokonaisuudet 1–3, musiikin hahmotustaitojen opintojaksot 1–4 sekä kolme opintopistettä projektimuotoisia opintoja oppilas saa perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän perustason todistuksen.

Todistuksessa todetaan, että Opetusministeriö on taiteen perusopetuksesta annetun lain (633/1998) nojalla myöntänyt 29.3.1999 Nurmijärven musiikkiopistolle luvan (Dnro 22/440/99) musiikin laajan oppimäärän mukaisen koulutuksen järjestämiseen, että musiikin laaja oppimäärä sisältää perustason opinnot ja syventävät opinnot ja että koulutus on toteutettu Opetushallituksen 1.8.2018 vahvistaman opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Todistukseen merkitään opintojen alku- ja loppumispäivämäärät, opintoihin käytettyjen lukuvuosien määrä sekä opintokokonaisuudet ja niiden laajuudet. Lisäksi todistukseen merkitään, että opintoihin sisältyneet tasosuoritukset on tehty Suomen musiikkioppilaitosten liiton ohjeistuksen mukaisesti.

Jos opinnot on toteutettu mukautetun henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaisesti, tämä merkitään todistukseen.

8.2 Taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän päättötodistus

Suoritettuaan syventävien opintojen Soitinopinnot ja yhteismusisointi -opintokokonaisuuden, musiikin hahmotustaitojen syventävät opinnot ja 4 opintopistettä projektimuotoisia opintoja oppilas saa taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän päättötodistuksen.

Jos opinnot on toteutettu mukautetun henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaisesti, tämä merkitään todistukseen.